TIETOLIIKENNE
Perusteet tietoliikennetekniikalle sain armeijassa sillä siellä opiskelin RADIOSÄHKÖTTÄJÄKSI silloin vielä hoidettiin viestien lähetys käsin sähköttämällä. Oli toiminnassa myös Telex, Radiopuhelimet, Lankapuhelin ja jos ei näistä mikään pelannut niin lähti lähetti liikkeelle joko jalkaisin tai moottori voimin.

Tänäpäivänä on tullut digitaaliset viestimet armeijaankin, viestit lähtee ja vastaanotetaan purstina. Salaukset ja muunlainen viestien käsittely tapahtuu tietotekniikalla.

Siviilielämässä viestimiä on vielä Internet verkko mitä voidaan käyttää myös militaari tarkoituksessa mikä on niin sanottua Uusmediaa ja tarjoaa hyperlinkki avaruuden sekä nopean klopaalisen tiedon saannin, Wap Internettiä muistuttava matkapuhelin verkko, CD ym. Multimedia, Televisio, Radio, paperiset Lehdet ja Postissa kulkeva viesti. IHMINENKIN saa aikaan kaikenlaisia viestejä ilman apuvälineitä esim. puhe.
 
 

ATK:ssa on kolmenlaista tietoliikennettä 1. Asynkronista ja Synkronista lankavälitteistä, sitten on 2. Radioaalloilla tapahtuvaa liikennettä ja vielä 3. infrapuna ja laaser tekniikaa käytetään tiedon siirtoon.

Asynkronisessa tekniikassa sekä lähettäjä että vastaanottaja toimivat oman kellonsignaalin tahdissa. Ja tieto kulkee linjalla merkki kerrallaan, ja merkin oikeellisuus tarkistetaan. Kättely eli tieto tiedon siirron aloituksesta ja lopetuksesta tehdään joko elektronisesti RTS/CTS johdoilla tai ohjelmallisesti XON/XOFF merkeillä. Tieto lähetetään merkki kerrallaan ja tiedon oikeellisuus tarkistetaan oliko ykkös bittien määrä pariton vai parillinen.

Kun taas synkronisessa siirrossa vastaanottaja toimii lähettäjän kellon tahdissa. Ja tieto kulkee paketeissa useampi merkki kerrallaan, ennen kuin tiedon oikeellisuus tarkistetaan. Lähetys ja vastaanotto aloitetaan synkronointi merkeillä SYN ja kun päästään synkroniin niin keskustellaan voiko lähettää jos voi niin tieto lähetetään pakettina useampi merkki kerrallaan ennen kuin tiedon oikeellisuus tarkistetaan paketin CRC summalla.

Tiedonsiirto protokollia eli miten ojelmat toimivat on seuraavan laisia:

  • Kuuntelu missä kaikki verkon asemat kuuntelevat mahdollista jonkin aseman lähetystä lähetyksessä on vastaanottajan ja lähettäjän osoite ja itse tieto. Tällainen on esim. Ethernet.
  • Valtuuden välitys missä verkon yksi laite hoitaa tiedon siitä kuka saa lähettää. Esim. Tokenring.
  • Kahden pisteen välillä tapahtuva tiedon siirto Host/slave. Esim. Bisynk.
    • Tietokoneissa tiedonsiirto ohjelmat on jaettu kerroksiin standardin mukaan niin sanottun ISO OSI mallin mukaan:
  • Fyysinen kerros missä on liittimet ja kaapelit esim. V.24.
  • Linkkikerros missä hoidetaan siirto kahden pisteen välillä niitä on Ethernet, Tokenring, Tokenbus, Lapb, Hdlc, PPP, Slip, Kermit ja ym.
  • Verkkokerros missä solmupisteistä muodostuu laajempi verkko esim. IP ja x.25.
  • Kuljetuskerros esim. TCP.
  • Sessionkerros kuvaa sitä aikaa kun yhteys rakennetaan ja puretaan
  • Esitystapakerros tässä konvertoidaan merkit esim. ebsdikistä asciiksi jne.
  • Sovelluskerros tämä kerros näkyy käyttäjälle.
    • VERKKOJA rakennettaessa törmää seuraavanlaisiin Laitteisiin:
  • Kaapelit ja liittimet pari-, koaksiaali- ja valokuitukaapelit näitä pitkin tieto kulkee paikasta toiseen kuitenkin myös ilma on välittäjä esim. radio ja infrapuna tekniikoissa.
  • Työasema missä viesti tehdään esim. PC tai jokin muu tietokone.
  • Modeemi jos viesti lähetetään puhelin verkkoon tarvitaan lanka- tai radiotaajuus modeemi.
  • ISDN tiedonsiirtotapa mikä on modeemia nopeampi, mutta kiinteäälinjaa hitaanpi.
  • Puhelin operaattorit jakavat kahdenlaisia siirto linjoja kiinteitä missä linja on aina auki ja välitteisiä missä lina soitetaan auki vain kun siirretään dataa.
  • Hub, Keskitin, Toistin tarkoittavat samanlaista laitetta millä useampi työasema tai sekmentti liitetään yhteen verkon linjaan.
  • Silta millä kaksi samanlaista verkkoa liitetään yhteen.
  • Reititin solmu millä TCP/IP verkot liitetään toisiinsa.
  • Kytkin voidaan rakentaa yrityksen verkkoon virtuaali verkkoja erotetaan osastot omaan liikenteeseen ja kytkimellä voi ruuhkaisia verkkoja parantaa.
  • Gateway yhdyskäytävä millä kaksi erinlaista verkkoa liitetään toisiinsa.
  • Data analysaattori, monitori tai verkonhallinta ohjelma näillä tutkitaan siirtolinjan liikennettä, konfiguroidaan verkon laitteita ja kuvataan verkkoa.
  • Oskiloskooppi ja yleismittari näillä tutkitaan sähkön käyttäytymistä kaapeleissa ja elektroniikassa.
    • Sähkötettäessä radiolla kutsuttiin vastaanottajaa nimellä ja kun saatiin vastaus niin sovittiin viestistä ja nopeudesta ja lähetettiin viesti ja lopuksi saatiin vielä kuittaus, että kaikki oli mennyt oikein jos tuli virhe niin piti lähettää viesti uudelleen. Jos vastaanottajaa ei kuulunut niin jokin toinen asema saattoi välittää viestin kun kuuli liikenteen ja vastaanottajan.

    Tietokoneilla tiedonsiirto ohjelmat toimivat kutakuinkin samalla tavalla.

    Minulla oli Lähetys/Vastaanotto tasot 80/80 merkkiä minuutissa, yhteen merkkiin mahtuu keskimäärin 3 ääntä.
    ASCII-koodit merkit joita käytetään tiedon syöttämiseen, esittämiseen ja tiedonsiirrossa Tietokoneessa.

     
    Decimal 7-Bit Octal Heksa MERKKI
    0 000 00 NUL
    1 001 01 SOH
    2 002 02 STX
    3 003 03 ETX
    4 004 04 EOT
    5 005 05 ENQ
    6 006 06 ACK
    7 007 07 BEL
    8 010 08 BS
    9 011 09 HT
    10 012 0A NL
    11 013 0B VT
    12 014 0C FF
    13 015 0D CR
    14 016 0E SO
    15 017 0F SI
    16 020 10 DLE
    17 021 11 DC1
    18 022 12 DC2
    19 023 13 DC3
    20 024 14 DC4
    21 025 15 NAK
    22 026 16 SYN
    23 027 17 ETB
    24 030 18 CAN
    25 031 19 EM
    26 032 1A SUB
    27 033 1B ESC
    28 034 1C FS
    29 035 1D GS
    30 036 1E RS
    31 037 1F US
    32 040 20 SP
    33 041 21 !
    34 042 22 "
    35 043 23 #
    36 044 24 $
    37 045 25 %
    38 046 26 &
    39 047 27 '
    40 050 28 (
    41 051 29 )
    42 052 2A *
    43 053 2B +
    44 054 2C ,
    45 055 2D -
    46 056 2E .
    47 057 2F /
    48 060 30 0
    49 061 31 1
    50 062 32 2
    51 063 33 3
    52 064 34 4
    53 065 35 5
    54 066 36 6
    55 067 37 7
    56 070 38 8
    57 071 39 9
    58 072 3A :
    59 073 3B ;
    60 074 3C <
    61 075 3D =
    62 076 3E >
    63 077 3F ?
    64 100 40 @
    65 101 41 A
    66 102 42 B
    67 103 43 C
    68 104 44 D
    69 105 45 E
    70 106 46 F
    71 107 47 G
    72 110 48 H
    73 111 49 I
    74 112 4A J
    75 113 4B K
    76 114 4C L
    77 115 4D M
    78 116 4E N
    79 117 4F O
    80 120 50 P
    81 121 51 Q
    82 122 52 R
    83 123 53 S
    84 124 54 T
    85 125 55 U
    86 126 56 V
    87 127 57 W
    88 130 58 X
    89 131 59 Y
    90 132 5A Z
    91 133 5B [ (Ä)
    92 134 5C / (Ö)
    93 135 5D ] (Å)
    94 136 5E  
    95 137 5F  
    96 140 60 `
    97 141 61 a
    98 142 62 b
     
    Desimal 7-Bit Octal Heksa MERKKI
    99 143 63 c
    100 144 64 d
    101 145 65 e
    102 146 66 f
    103 147 67 g
    104 150 68 h
    105 151 69 i
    106 152 6A j
    107 153 6B k
    108 154 6C l
    109 155 6D m
    110 156 6E n
    111 157 6F o
    112 160 70 p
    113 161 71 q
    114 162 72 r
    115 163 73 s
    116 164 74 t
    117 165 75 u
    118 166 76 v
    119 167 77 w
    120 170 78 x
    121 171 79 y
    122 172 7A z
    123 173 7B {
    124 174 7C |
    125 175 7D }
    126 176 7E ~
    127 177 7F DEL